Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaoppi

Kolme oppiainetta yhdistetään yhdeksi oppimisalueeksi

Mitä tekemistä minulla on ilmaston kanssa?

Mitä demokratia oikeastaan tarkoittaa?

Miten roomalaiset elivät?

Lapset ja nuoret aikuiset kasvavat maailmassa, joka on täynnä kysymyksiä. Yhteiskuntaoppi, joka koostuu maantieteestä, politiikasta ja historiasta, tarjoaa mahdollisuuden vastata moniin näistä kysymyksistä.

Monipuolisuutensa ansiosta se soveltuu erityisen hyvin lukuisten vaadittujen taitojen edistämiseen. Kouluaikana oppilaat oppivat erilaisia menetelmiä (karttatyöskentely, lähteiden arviointi, tutkimusmenetelmät, kenttätyöskentely jne.), syventyvät tiedon sekä perinteisten ja nykyaikaisten tiedotusvälineiden vastuulliseen ja kriittiseen käyttöön (Internet-tutkimus, elokuvien arviointi, tilastojen analysointi, taulukot, kartoitus, mallien luominen jne.), harjaannuttavat viestintätaitojaan (argumentointi, keskustelut, arvioinnit) ja oppivat suhtautumaan kriittisesti ja vastuullisesti yhteiskuntaelämän moniin eri puoliin ja toimimaan niiden mukaisesti.

Maantieteen tavoitteena on ymmärtää luonnontieteellisiä, ekologisia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita ja prosesseja, jotka liittyvät elämän alueelliseen todellisuuteen. Tutustumalla sekä paikalliseen alueeseen että vieraisiin elinympäristöihin opitaan suvaitsevaisuutta vieraiden kulttuurien itseisarvoa kohtaan ja oppilaita valmistetaan elämään kansainvälisesti verkottuneessa maailmassa. Topografisen perustuntemuksen kehittäminen temaattisista alueellisista maailmanlaajuisista orientaatioverkostoista on edellytys eriytetylle alueelliselle keskinäisriippuvuusajattelulle.

Historian jaksossa keskitytään reflektiivisen historiatietoisuuden kehittämiseen, jonka pitäisi antaa opiskelijoille mahdollisuus kehittyä itsenäisiksi ajattelijoiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi tarkastelemalla ihmisyhteisöjen kehitystä, ottamalla huomioon "muut" ja tarkkailemalla ja arvioimalla kriittisesti historiallisia prosesseja.

Politiikassa, joka liittyy läheisesti maantietoon ja historiaan, pääpaino on poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden tuntemuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on kehittää kestävä poliittinen tietoisuus, jonka avulla oppijat voivat osallistua aktiivisesti poliittisten prosessien kehittämiseen.

Tämän oppiaineen oppitunnit järjestetään vuosiluokilla 5-8.