EUREGIOnal kestävä

Päivä 1

Kurssi alkoi reseptien etsimisellä. Osallistujat lähtivät ostamaan alueellisia tuotteita. Kohteina olivat Lidl ja K+K, joista K+K on Westmünsterlandin alueellinen kauppa. Tällä kauppareissulla varmistettiin, että raaka-aineet olivat tuoreita ja paikallisia, mikä paitsi paransi ruoan laatua myös tuki paikallista taloutta.

 

Päivä 2

Reseptit valmistettiin sitten toisena päivänä. Ryhmät työskentelivät innokkaasti kulinaaristen luomustensa parissa. Jokainen valmistusprosessin vaihe dokumentoitiin huolellisesti, jotta voitiin kirjata, miten alueellista ruokaa käsiteltiin. Osallistujat oppivat paitsi yksittäisiä valmistusvaiheita myös paljon raaka-aineiden alkuperästä ja niiden merkityksestä kestävälle kehitykselle. Päivän päätteeksi rakkaudella valmistetut ruoat olivat valmiita syötäväksi, ja yhdessä kokkaamisen ilo ja alueellisen keittiön arvostus olivat selvästi havaittavissa.

Osana hankepäiviä keskityimme intensiivisesti EUREGIOn vesiaiheeseen. Projektipäivien tavoitteena oli perehtyä valvotun hankkeen prosessiin ja tutustua erilaisiin työskentelytapoihin vesiaiheen parissa. Painopiste ei ollut lopputuloksessa vaan yhteisessä työskentelyprosessissa.

Aluksi osallistuimme Tom Voortmannin esitykseen. Hän esitteli esityksessään vesiaiheen ja esitteli eri näkökohtia ja kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä EUREGIOlle. Esitys toimi pohjana sisällölle ja antoi pontta myöhemmälle ryhmätyöskentelylle ja omalle keskustelulle aiheesta.

Sen jälkeen jatkoimme työskentelyä pienryhmissä. Tehtävämme oli laatia omat esityksemme aiheesta vesi. Käytimme GPRW:tä keskeisenä pohjana. Aluksi keskustelimme ryhmissä siitä, miten halusimme jäsentää esityksemme ja mihin halusimme keskittyä. Tehtävät jaettiin ryhmien sisällä niin, että jokainen pystyi osallistumaan yhteiseen työskentelyyn. Työvaiheiden aikana keräsimme tietoa, jäsensimme sisältöä ja vaihdoimme säännöllisesti tietoja työmme tilanteesta. Opettajat tukivat ryhmätyöskentelyä sanelematta työprosessia.

Projektin toisena päivänä työmme siirtyi luokkahuoneesta ulkoilmaan. Tavoitteena ei ollut tarkastella vettä vain teoriassa, vaan tutkia ja kokea se suoraan paikan päällä Gronaussa. Yhdessä opettajamme Adamskyn kanssa kuljimme kaupungin läpi. Pysähdyimme eri asemilla saadaksemme lisää tietoa kyseisistä paikoista ja niiden merkityksestä alueen vedelle. Herra Adamsky ja Max selittivät kunkin paikan erityispiirteitä ja antoivat meille lisätietoa veden kehityksestä ja käytöstä.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli vesitorni, jossa saimme lisätietoja vesihuollosta ja rakennuksen historiallisesta merkityksestä. Sen jälkeen menimme kohtaan, jossa Dinkel-joki yhtyy uudelleen, ja opimme, miten joen virtaus muuttuu ja miten se vaikuttaa ympäröivään alueeseen. Kaupunginpuistossa kuljimme Dinkelin mukana, tarkkailimme rantoja ja keräsimme vesinäytteitä ja roskia vedestä. Näin saimme itse aktivoitua ja osallistua ympäristönsuojeluun. Lyhyen tauon jälkeen jatkoimme kävelyä kaupungin keskustan läpi laguunialueelle ja kaupungin pohjoisosaan. Lopuksi herkuttelimme yhdessä jäätelöllä ennen kouluun paluuta.

Projektipäivät tarjosivat meille mahdollisuuden havaita tietoisesti vettä lähiympäristössämme, ymmärtää paremmin ekologisia suhteita ja saada käytännön kokemusta. Esitelmien, ryhmätöiden ja paikan päällä tehtyjen havaintojen avulla pystyimme tutustumaan koko hankeprosessiin - esittelystä ja suunnittelusta käytännön toteutukseen - ja syventämään tietämystämme vedestä EUREGIOssa.

Osana Werner-von-Siemens-Gymnasiumin projektipäiviä "EUREGIOnale Begegnung" -ryhmän oppilaat ovat ottaneet tehtäväkseen tuoda eri sukupolvet lähemmäksi toisiaan rajan yli. "Haluamme antaa vanhainkodeissa asuville ikääntyneille alankomaalaisille mahdollisuuden viettää aikaa nuorempien saksalaisten oppilaiden kanssa, jotta EUREGIOn puitteissa voitaisiin edistää monella tasolla vaihtoa nuorten ja vanhojen välillä", seitsemäntoista-vuotias oppilas Leni S. kuvailee hankettaan.

Kouluhankkeet kestivät kolme päivää, joiden aikana oppilaat työskentelivät intensiivisesti EUREGIO-aiheen parissa. Ensimmäisenä päivänä, maanantaina, tämän ryhmän oppilaat alkoivat koota alustavia ideoita ja laatia yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Milou Vaartjes Nuorten EUREGIOsta vieraili ryhmässä tutustuttamassa oppilaita vielä kerran EUREGIOn perusajatukseen. Hän kertoi ensin muutamia yksityiskohtia roolistaan ja vakuutti oppilaille tukensa.

Mukana ollut opettaja Fabian Busch sanoi haastattelussa, että hän oli hyvin innoissaan siitä, mitä oppilaat keksivät, mutta oli luottavainen ja odotti todella hyviä tuloksia. Hänellä ei kuitenkaan ollut erityisiä odotuksia ja hän oli avoin oppilaiden ideoille.

Nuorten alustavista pohdinnoista kävi ilmi, että ryhmä halusi viettää aamupäivän vanhainkodissa Alankomaissa. Vierailua varten suunniteltiin pelejä ja kommunikatiivista toimintaa. Tämän toteuttamiseksi oppilaat soittivat useisiin vanhainkoteihin käyttäen koulussa oppimaansa hollannin kieltä. Valitettavasti 16-17-vuotiaat oppilaat eivät saaneet konkreettisia vahvistuksia, koska heidän tiedustelunsa oli niin lyhyt aika. Useimmat laitokset vaikuttivat kuitenkin yleisesti ottaen hyvin kiinnostuneilta eivätkä halunneet sulkea pois mahdollisuutta tulevaan yhteistyöhön.

Koska peruutuksia tuli yhä enemmän, oppisopimusoppilaat päättivät lähettää kolme oppisopimusoppilasta esittelemään idean vanhainkodeille henkilökohtaisesti. Valitettavasti tämäkään ei onnistunut edellä mainituista syistä.

Tiistaiaamuna keskusteltiin ensin edellisen päivän tapahtumista ja pohdittiin vaihtoehtoisia suunnitelmia. Lopulta kaikki sopivat, että laaditaan mainoslehtinen tuleville ryhmille, jotka haluavat toteuttaa tämän hankkeen, ja laaditaan sähköpostiviesti, jonka avulla vanhainkoteja olisi helpompi pyytää tällaiseen toimintaan tulevaisuudessa. Nämä luotiin onnistuneesti myöhemmässä työvaiheessa. Lisäksi on tarkoitus tuottaa eräänlainen "kuvafilmi", joka kuvaa oppilasryhmän vierailun kulkua.

Nuoret eivät kuitenkaan halunneet vain valmistautua ja suunnitella - he halusivat myös toimia. Siksi he päättivät matkustaa samana päivänä Enschedeen tekemään sukupolvikyselyjä. Kyselyyn saatiin pääosin myönteistä palautetta. Monet vastaajat, sekä hollantilaiset että saksalaiset, olivat hyvin ennakkoluulottomia ja tyytyväisiä opiskelijoiden aloitteeseen.

Haastattelujen tulokset koottiin ja analysoitiin viimeisenä päivänä, keskiviikkona, ja esiteltiin sitten kaikille ryhmille seuraavaa vaiheittaista museokierrosta varten.

Työnsä ensimmäisessä vaiheessa he tarkastelivat nummia. He selvittivät, mitä nummet ovat ja miten ne muodostuvat. He myös selvittivät, millaisia erilaisia soita on olemassa.

Lisäksi analysoitiin, mitkä tekijät vahingoittavat suota ja mitkä olosuhteet ovat tärkeitä suon säilymisen ja kehittymisen kannalta. He tutkivat myös soilla eläviä tyypillisiä eläinlajeja ja tutustuivat niiden erityisiin sopeutumisiin tähän elinympäristöön.

Lisäksi he vierailivat ryhmän kanssa Hündfelderin nummella. Tällä retkellä he analysoivat myös maaperää ja siellä kasvavia puita. Ja käyttivät aiemmin hankkimaansa tietoa.